Yrjänä yllättää Paholaisen ja Prinsessan
Saint George Surprises the Devil and the Princess
1993,
Oil pastel
103 x 73 cm
YRJÄNÄ
Kun keisari vaatii minulta uhreja itselleen ja jumalille,
silloin luovun minä roomalaisista kotkista.
En tarvitse korkea-arvoisia virkoja
vaan hylkään ne riemumielin.
Inhoan väkivaltaa ja julmuutta.
En tarvitse enää miekkaa!
Kappadokian kuninkaalla oli kolme kaunista tytärtä;
kaunein ja nuorin heistä oli Cleolinda,
joka oli tunnettu hyvyydestään.
Isänsä taas oli paha ja julma mies,
jota rangaistiin jumalattomuudestaan vitsauksilla.
Karmea lohikäärme asettui asumaan läheiselle suolle
ja sen hirveänhajuinen hengitys
uhkasi myrkyttää koko seudun.
Paholaisen sappi pihisi ja puhkui;
se hengitti kuin viimeistä päivää
ja höyrysi sinimustaa savua taivaalle.
Se vaati hermojensa rauhoittamiseksi
viattomia neitoja ravinnokseen.
Kaksi kuninkaan tytärtä se oli jo niellyt.
Arpa lankesi Cleolindaan.
Neito vietiin
liljaseppelein koristellussa
morsiuspuvussaan kaupungin portille,
missä lohikäärme jo aukoili kitaansa
suupalan toivossa, vaikka säälikin
herkkää ja puhdassydämistä neitoa,
hänen kaunista varttaan
ja purppuranhohtoisia silmiään
ja hiekanruskeita hiuksiaan.
Tytön sydän pamppaili niin kovaa,
että lohikäärmeen korvia särki.
Se tunsi rakkautta ja vihaa
eikä tiennyt kumpaa enemmän.
Kuningas oli luvannut valtakuntansa
ja tyttärensä puolisoksi sille urhealle,
joka tappaisi lohikäärmeen.
Viime hetkellä paikalle
ratsasti ritari mustalla orillaan
ja syöksi peitsen lohikäärmeen ammottavaan kitaan.
Tulenlieskat nuolivat jalon soturin haarniskaa,
kun paholainen kävi viimeistä kuolinkamppailuaan.
Viisitoistatuhatta miestä antoi kastaa itsensä
kiitollisuuden osoituksena.
Pyhä Yrjänä jatkoi matkaansa
ja lahjoitti palkkionsa
kirkolle ja köyhille.
Taas lähden.
Tahdon nähdä kaikki maisemat ja kansat.
Tahdon ylittää vuoristot ja meret!
Yrjänä oli korkea-arvoinen roomalainen upseeri, jonka juhlaa on vietetty 300-luvulta asti Palestiinassa ja myöhemmin monissa muissa kristityissä maissa. Hän sai surmansa Diocletianuksen vainoissa v. 303, mahdollisesti Palestiinan Diospolissa (Lyddassa). Legenda kertoo hänen taistelleen lohikäärmettä vastaan. Yrjänä tunnettiin Englannissa ja Irlannissa jo 700-luvulla, mutta hänen suosionsa vakiintui v. 1098 jälkeen ristiretkeläisten kertoessa hänen ilmestyneen heille näyssä, joka edelsi voittoa saraseeneistä. Hänestä tuli Englannin suojeluspyhimys 1300-luvulla. Muistopäivää vietetään 23. huhtikuuta. Yrjänä suojelee haarniskaseppiä, teurastajia, satulamestareita, partiolaisia ja seuraavia seutuja: Venetsiaa, Genovaa, Portugalia ja Saksaa. Lisäksi hän toimii taivaallisena suojelijana ihotauteja sekä lepraa vastaan. Yrjänä käsitettiin jo marttyyrikirkon aikana vertauskuvaksi kristinuskon taistelusta pakanuutta vastaan. Yrjänän pelastama prinsessa symboloi kirkkoa ja lohikäärme saatanaa. Yrjänä merkitsee suomeksi maamiestä (Georgios). Yrjänän attribuutteja ovat keihäs, miekka, haarniska, lohikäärme ja lippu, jossa on punainen risti valkealla pohjalla. Suomen keskiajalla Yrjänän alttari oli useissa kirkoissamme. 1800-luvulla Hämeessä laulettiin arkkiveisua Pyhästä Yrjänästä ja hänen taistelustaan.