Hanna Kantokorven öljypastelleissa yhdistyy niin intensiivinen maalauksellisuus kuin haltioitunut symboliikkakin. Kantokorven visioissa korreloituu arkisen eroottinen taso tulenkarvaiseen toimintaan euforian laaksossa, jossa koko maisema virtaa alati tunnekuohujen pyörteissä. Pastellin pateettinen ja virvatulinen patina saa vuoretkin näyttämään aalloilta kivisessä meressä. Kantokorven teemana on usein syleily, kuristus tai jokin muu ote näynomaisessa sfäärissä tai ehkäpä kaikki tapahtuukin vain loputtomassa ihoon suljetussa yksinäisyydessä... (Seppo J. Tanninen, Ilkka 1993)

Hanna Kantokorven sähäkät pastellimaalaukset pursuavat elämän suuria tunteita. Hänen ekspressiivinen ilmaisunsa on hallittua. Teosten korostunut horisontaalisuus patoaa tunneryöpyt kurinalaisesti. (Maila-Katriina Tuominen, Aamulehti 1989)

Fantasian rehevä floora ja fauna virtaavat Kellari-Gallerian seinillä... Hanna Kantokorven eroottinen värihehkutus on pehmeä sivuaskel tavanomaisesta mainstream-harmaudesta. (Iltalehti 1987)